Teollisuussorvit: tyypit ja toiminta

Teollisuussorvit ovat metalliteollisuuden käytetyimpiä työstökoneita. Niitä käytetään useimmissa teollisissa prosesseissa, joissa koneistetaan metalleja tai muita materiaaleja lukemattomien kappaleiden tai muotojen aikaansaamiseksi.

Sorvien arvo perustuu niiden monikäyttöisyyteen, kykyyn optimoida tuotantoa ja henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamiseen teollisuudessa. Teollisuussorvit ovat koneita, jotka erottuvat rakenteensa, tunnetun monipuolisuutensa ja käytännöllisen käyttöönottonsa ansiosta.

Teollisuussorvin päärakenne

Vaikka teollisuussorvit voivat olla vaaka- tai pystyakselisia tai numeerisesti ohjattuja (CNC-sorvit), yleensä niissä kaikissa on samat osat, jotka vaihtelevat vain vähän mallista toiseen. Seuraavassa kuvataan joitakin näistä keskeisistä osista:

• Peti: rakenne, joka toimii sorvin tukena. Sen päällä ovat muut koneen osat, jotka ovat olennaisia sen toiminnalle. Peti pystyy vaimentamaan koneistuksen aikana syntyvää tärinää, vaikka joskus tätä tehtävää helpottavat tietyt lisävarusteet.
• Norton-vaihdelaatikko: koostuu useista osista, joista tärkeimpiä ovat hihnapyörät, hammaspyörät ja hihnat. Näiden osien yhdistelmän ansiosta pyörimisnopeutta voidaan säätää ulkoisilla vivuilla, joita käyttäjä käsittelee tarpeidensa mukaan. Vaihdelaatikko mahdollistaa sorvin automaattisen liikkeen.
• Karapää: sorvin osa, joka pitää koneistettavaa materiaalia. Lisäksi se pyörittää työkappaletta koneistuksen aikana.
• Kärkipylkkä: kärkipylkkää voidaan siirtää käsin tai automaattisesti sorvin petin pintaa pitkin sitä kannattavien johteiden ansiosta joko käyttäjän työntämänä tai koneen toimesta. Sitä käytetään tarvittaessa suurten ja tilaa vievien kappaleiden kiinnittämiseen tai tukemiseen. Kärkipylkän lukitsemista varten siinä on vipu tai elektroninen mekanismi.
• Työkalukelkat: kuten nimestä käy ilmi, ne ovat kelkkoja, jotka kuljettavat koneistuksessa käytettäviä eri työkaluja. Kelkat liikkuvat varsin itsenäisesti käytettävissä olevien johteiden ja mekanismien varassa.

Teollisuussorvien yleinen toiminta

Sorvi koostuu useista koneista, osista ja työkaluista. Kun yksi koneen osa pyörittää käsiteltävää esinettä, materiaalia tai kappaletta, toinen osa tekee leikkaukset, raot tai urat. Teollisessa kielenkäytössä tätä prosessia kutsutaan geometristen kappaleiden koneistukseksi.

Perinteisiä tai yksinkertaisimpia sorveja käytetään käyttäjän jalkojen ja käsien liikkeillä. Tällöin ihmisen voima käynnistää sorvin toiminnan. Niillä voidaan tehdä kappaletta liikuttamalla perustyövaiheita, kuten leikkausta, uritusta tai halkaisua.

Kehittyneemmissä malleissa taas voi olla kaksi tai useampia kelkkoja tarkempien ja monipuolisempien työvaiheiden tekemiseen. Kelkat voidaan ohjelmoida sen mukaan, mihin teollisuus tai käyttäjä pyrkii, ja ne voivat liikkua eri suuntiin.

Sorvien monipuolistuminen 

Teollisuussorvit ovat niitä työstökoneita, joita monet tehtaat ja konepajat ovat eniten ottaneet käyttöön teollisuuden tavanomaisissa toiminnoissa. Konetta käytetään pääasiassa auto-, sähkö-, tietotekniikka-, hammaslääketieteen, puu- ja muoviteollisuudessa; lisäksi sitä käytetään työkalujen, instrumenttien ja muiden näille tai muille aloille tarkoitettujen laitteiden valmistukseen.

Kunkin alan erityistarpeiden mukaan sorvissa voi olla erilaisia ominaisuuksia sekä toiminnassa että osissa, jotta saavutetaan halutut tulokset.

Sorvauksen merkittävimmät haarat

Revolverisorvaus

Siinä käytetään kestävää ja pyörivää metallikappaletta, jossa on useita teräpaloja, vaadittujen koneistettujen leikkausten tekemiseen.

Kopiosorvaus

Sen tehtävä on toistaa valmis malli. Periaatteessa se ”kopioi” sapluunan kappaleiden luomiseksi.

Automaattisorvaus

Siinä käytetään CNC-tekniikkaa (tietokoneistettu numeerinen ohjaus) pienikokoisten, pieniksi tai keskikokoisiksi luokiteltujen kappaleiden valmistukseen tai tarkkuutta vaativien yksityiskohtien työstämiseen.